maanantai 15. heinäkuuta 2019

TARINAT - kertominen ja kirjoittaminen

Lomatarina

Jokainen oppilas kirjoittaa lapulle sanan, joka sopii omaan kesälomaan. Laput laitetaan purkkiin tai hattuun. Lappuja nostetaan yksi kerrallaan ja aloitetaan kertomaan tarinaa kesälomasta sanojen pohjalta. Tarinankerrontaan voi osallistua kaikki halukkaat luokan oppilaat. Sanalaput voi myös heijastaa luokan valkokankaalle ja antaa jokaisen oppilaan kirjoittaa niiden avulla oman lomatarinan.


Patsaat, sana kerrallaan tarinat
Muotoillaan patsas, joka kuvastaa tarinan alkua. Keksitään patsaasta muutama lause sana kerrallaan. Aloitetaan sanoilla “Olipa kerran” tai “Eräänä päivänä”. Muotoillaan patsas uudelleen ja toteutetaan tarinan käännekohta ja lopetus samalla kaavalla, sana kerrallaan. Tarinaa voidaan kertoa myös lause kerrallaan.


Still-kuvat (alku-käännekohta-loppu)
Luetaan oppilaille tarina, jonka jälkeen jaetaan heidät pienryhmiin. Oppilaat suunnittelivat ryhmissä still-kuvat tarinan alusta, tarinan käännekohdasta tai tarinan lopusta. Still-kuvassaan ryhmän jäsenet jähmettyivät esittämään jotain tarinan hetkeä tai tilannetta. Yksi ryhmän jäsenistä toimi lisäksi pysäytetyn kuvan kertojana eli kuvatekstittäjänä.


Lauseautomaatti > Tarina-automaatti
Jakaudutaan pareihin tai pienryhmiin. Oppilaat keksivät aluksi tarinan henkilöitä. Keksityt henkilöt kirjoitetaan paperilapuille ja laitetaan esim. punaiseen laatikkoon, jossa lukee “Mikä se on? Kuka hän on?. Henkilölaput voidaan kiinnittää myös luokan seinälle, johon on merkitty punaisella, isolla paperilla (A1) alue henkilöitä varten. Seuraavaksi keksitään ja kirjoitetaan verbejä eli tekemisen sanoja keltaiseen laatikkoon tai seinään, jossa otsikkona on: “Mitä se tekee?”. Sitten vuorossa ovat adjektiivit, jotka laitetaan vihreään, “Millainen se on?” -laatikkoon tai seinään ja lopuksi vielä paikkaa määrittävät “missä”-sanat siniseen laatikkoon tai seinään. Muodostetaan lause valitsemalla jokaisesta erivärisestä laatikosta tai seinästä yksi sana (esim. Suuri kala laulaa suihkussa). Tehdään lauseesta patsas. Päätetään yhdessä, esittääkö patsas tarinan alkua, käännekohtaa vai loppua. Tehdään ryhmissä lisää patsaita tarinaan liittyen. Esitetään patsaat muille. Keksitään lopuksi yhdessä otsikko (esim. Kalojen salattu elämä) ja kirjoitetaan pieni tarina.


Rooli seinällä
Piirretään henkilön ääriviivat isolle paperille. Kirjoitetaan henkilöstä tietoja ääriviivojen ympärille.  Opettajan kysymykset ohjaavat toimintaa, esim. Kuka hän on? Nimi? Ikä? Luonne? jne. Iso paperi kiinnitetään seinälle. Rooli seinällä voi antaa alkusysäyksen tarinalle tai muuhun draamatyöskentelyyn.
"Kuka hän on?" "Missä hän asuu?" "Mitä hän on tekemässä?" "Sitten tapahtui jotain yllättävää, mitä?"


Virtuaalioppilaat (some)
Tehdään ryhmissä profiilikuvat virtuaalioppilaista luokan seinille. Ryhmä päättää hahmolleen nimen, sukupuolen, iän, ammatin jne. Kuvan ympärille lisätään tekstejä ja kuvia, joilla virtuaalioppilas päivittää tietoja itsestään ja elämästään. Luokan seinille syntyviin virtuaalioppilaiden aikajanoihin voi lisätä tykkäyksiä sekä kommentteja. Hahmoista voidaan keksiä myös perinteisiä tarinoita ja tehdä esim. kuva- tai sarjakuvakirjoja sekä videoita.


Savimöhkäle
Ope pyytää yhden oppilaan luokan eteen esittämään savimöhkälettä. Tai oikeastaan savimöhkälettä ei tarvitse esittää, sen kun vain on paikoillaan ja antaa muiden muotoilla "möhkäleen" esittämään jotain. Muotoilulle savimöhkäleelle voi seuraavaksi keksiä nimen ja mitä se juuri on tekemässä. Tilanteeseen voi myös muotoilla lisää henkilöitä ja keksiä niille vuorosanoja. Näin syntynyt tilanne voi toimia lähtökohtana uudelle tarinalle.


Still-kuvat (alku-käännekohta-loppu)
Luetaan oppilaille tarinan, jonka jälkeen jakaudutaan pienryhmiin. Oppilaat suunnittelevat ryhmissä still-kuvat tarinan alusta, tarinan käännekohdasta tai tarinan lopusta. Still-kuvassaan ryhmän jäsenet jähmettyvät esittämään jotain tarinan hetkeä tai tilannetta. Yksi ryhmän jäsenistä toimii lisäksi pysäytetyn kuvan kertojana eli kuvatekstittäjänä.


Joo! Tehdään improtarina
a) Mitä tehdään?
Kysytään oppilailta, mitä voisimme seuraavaksi tehdä. Kannustetaan keksimään asioita, mitä ei ennen ollut kokeillut (esim. kiivetään pilvenpiirtäjän katolle).
b) Miten tehdään?
Tehdään omalla paikalla keksittyä tekemistä. Keksitään ja kokeillaan erilaisia tapoja, kuinka asiaa voi tehdä (esim. hitaasti, nopeasti). 
c) Mitä ollaan?
Keksitään keitä tai mitä me olemme. Kokeillaan aiemmin keksimäämme tekemistä eri rooleissa.
d) Apuväline
Keksitään jokin väline, joka helpottaa tekemistä (esim. hissi). Kokeillaan, miten tekeminen muuttuu, kun apuvälinettä käytetään. 
e) Teleportti
Välineessä on ominaisuus, jonka avulla voi siirtyä jonnekin muualle. Keksitään, minne siirrytään. Valitaan paikka ja tepeportataan itsemme sinne. Käydään erilaisissa paikoissa.
f) Aikakone
Välineessä on myös ominaisuus, jonka avulla voi tehdä aikahypyn eli siirtyä ajasta toiseen. Kokeillaan ja käydään menneisyydessä ja tulevaisuudessa.
g) Mukaesine
Löydetään ihmeellinen esine, jota emme ole ennen nähneet. Keksitään esineelle käyttötarkoituksia ja kokeillaan esinettä.
Ope kertoo oppilaiden keksimien ideoiden perusteella tarinaa leikin kuluessa. Keksitään yhdessä tarinalle loppuratkaisu ja leikitään se.


Peukaloiset
Ope pyytää oppilaita kuvittelemaan, että he olisivat oman peukalonsa kokoisia. Ope nostaa peukkunsa pystyyn ja alkaa juttelemaan luokalle peukaloisen äänellä. Oppilaat lähtevät leikkiin mukaan ja antavat omien peukkujensa myös puhua. Ope lähtee kiertämään peukaloisen roolissa pulpetilta toiselle kysellen muilta peukaloisilta erilaisia asioita liittyen peukaloisen elämään. Peukaloisten pihalla eli pulpetin kannella käy melkoinen vilske, kun sinne kokoontuneet peukaloiset päästetään leikkimään yhdessä esim. välitunnilla tuttuja ulkoleikkejä. Voidaan myös keskustella peukaloisten kanssa esim. pienenä olemisen haasteista ja eduista. Peukaloisista voidaan kirjoittaa myös tarinoita. 


Videokynä
Suosittelen kokeilemaan videokynää tarinan kirjoittamisessa vaihtoehtona lyijykynälle ja tarinavihkolle. Videoiden teko motivoi oppilaita ja he aivan kuin vahingossa tulevat harjoitelleksi tarinankerronnan ohella monenlaisia muitakin taitoja esim. yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Videoprojekteissa myös oppilaiden kuva- ja medialukutaito kehittyvät. Oppilaat oppivat videoita tehdessään luonnollisesti myös elokuvantekotaitoja, kuten käsikirjoittamista, kuvaamista, ohjaamista, näyttelemistä ja editointia. 


Videokynää on kiva käyttää. Siitä ei katkea terä tai lopu muste kesken!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti