SANALUOKAT

Kävely ja tervehtiminen (adjektiivit, verbit)
Kävellään tilassa sikin sokin 1) täysin omissa maailmoissa, 2) otetaan nopeita katsekontakteja / uteliaita vilkaisuja vastaantulijoiden kanssa, 3) moikataan vastaantulijaa katsekontaktin kanssa, 4) kätellään vastaantulijaa, kerrotaan oma nimi ja jokin adjektiivi (esim. Risto Reipas). Kätelty vastaantulija jatkaa matkaansa adjektiivin määräämällä tavalla seuraavan vastaantulijan luo ja esittelee itsensä saamallaan adjektiivilla. Osallistujien adjektiivi sekä liikkumistyyli siis muuttuvat jokaisen kättelyn jälkeen. Adjektiivien tilalla voidaan käyttää myös verbejä, eläimiä, englanninkielen sanoja jne.

Mitä sä teet (verbit)

Ollaan piirissä. Yksi on keskellä. Keskelläolija rupeaa miimisesti tekemään jotakin esim. kirjoittamaan. Joku piiristä tulee keskelle hänen luokseen ja kysyy: ”Mitä sä teet?” Keskellä oleva jatkaa kirjoittamista ja vastaa jotakin aivan muuta, kuin mitä on tekemässä esim. ”Uin”. Kysyjä jää keskelle tekemään uintiliikkeitä ja keskellä ollut siirtyy piirin kehälle. Lasten kanssa on hyvä sopia järjestys, jossa mennään keskelle kysymään.

Muistipeli

Jokaiselle oppilaalle annetaan lapulle kirjoitettu verbi. Samoja verbejä löytyy luokasta aina kaksi. Oppilaat eivät tiedä toistensa verbejä. Kaksi oppilasta aloittaa muistipelin. He osoittavat vuoronperään kahta luokassa seisovaa oppilasta. Kun oppilasta osoitetaan, hän sanoo ja esittää verbinsä. Kun pari löytyy, samat verbit käyvät istumaan. Jos pelaaja löytää oman verbinsä parin, hän vaihtaa paikkansa jonkun muun muistipelinappulan kanssa, joka jatkaa pelaamista.

Ihmetuoli (substantiivit)

Heijastetaan luokan valkokankaalle kuva aapisesta tai lukukirjasta. Yksi oppilas istahtaa ihmetuoliin ja esittää jotain kirjan kuvan yksityiskohtaa (esim. henkilö, eläin, esine). Muut arvaavat mistä tai kenestä on kyse. Mikäli arvaaminen on haastavaa, annetaan vihjeitä (esim. se on eläin, tällä henkilöllä on silmälasit, se on punainen). 

Adjektiivi-arvaus

Ryhmä suunnittelee lyhyen kohtauksen, jossa esittäjät tekevät jotain tavallista asiaa (esim. katsovat yhdessä leffaa). Esitettäviin rooleihin lisätään jokin tunnetila (esim. iloinen, pelokas, jännittynyt, vihainen, viekas). Katsojat arvaavat, mitä esityksessä tapahtuu sekä esitetyt adjektiivit

Mutta-tyyppi

Oppilas muuttuu mutta-tyypiksi. Muut oppilaat keksivät aluksi päälauseita, joilla kehuvat mutta-tyyppiä (esim. Sinä olet todella hyvä matematiikassa). Jokaiseen lauseeseen mutta-tyyppi keksii jatkolauseen, joka alkaa mutta-sanalla (esim. , mutta kuvis ei suju minulta ollenkaan). Kokeillaan seuraavaksi, mitä tapahtuu, kun mutta-tyyppiä arvostellaan (esim. Sinulla on liian suuri paita).